torstai 22. toukokuuta 2014

50. Mitä Kitinojan perinnekylälle kuuluu toukokuussa 2014?

Mediatiedote 22.5.2014                                                                      julkaisuvapaa

Keskipohjolan temaattinen kulttuuripalkinto Seinäjoen Kitinojan Kyläseuralle

JAETULLA ENSIMMÄISELLÄ SIJALLA
Keskipohjola-komitea jakaa vuosittain kaksi kulttuuripalkintoa; toisen lasten ja nuorten kulttuurille ja toisen temaattisesti. Tänä vuonna temaattisen palkinnon aiheena on maailmanperintö ja kulttuuriperintö. Tuomaristona toimiva Keskipohjolan kulttuurityöryhmä sai tänä vuonna seitsemän ehdotusta temaattisen palkinnon saajaksi.  Etelä-Pohjanmaalta ehdokkaana oli Kitinojan kyläseura. Ensimmäinen sija jaetaan puoliksi Kitinojan kyläseura ry:n (Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa) sekä ruotsalaisen Döda Fallet Världsarv AB:n (Ragunda, Jämtlanti) kesken.

Palkinnot jaetaan Keskipohjolan kulttuuripäivillä Satakunnassa 24.-27. syyskuuta 2014.

POHJALAISTALON PALUU KITINOJAN KYLÄSSÄ
Suomessa vanha rakennuskanta vähenee koko ajan, ja asuinalueet yhdenmukaistuvat kautta maan. Myös pohjalaiseen asumiseen liittyvä elämäntapa ja paikallinen identiteetti ovat vanhojen talojen mukana katoavia kulttuurisia arvoja. Tämän vuoksi Kitinojalla on otettu käyttöön perinteisen paikallisen rakentamistavan jatkaminen: Kitinojan perinnekylässä aidosti pohjalaismalliset uudisrakennukset palaavat maisemaan 70 vuoden tauon jälkeen. Kylään on luotu 12 tonttia perinnerakentajille, jotka voivat paitsi siirtää sinne vanhoja rakennuksia muualta, myös rakentaa uusia vanhan esikuvan mukaan. Uudisrakentamista varten on luotu erityinen, 48-sivuinen rakennustapaohje.

Kitinojan perinnetontit on tarkoitettu maaseutuasumisesta kiinnostuneille edelläkävijöille, jotka etsivät aitoutta, kauneutta ja kestävyyttä, kierrätettävyyttä, hengittäviä ja terveellisiä materiaaleja, pitkäikäisiä ja luonnonmukaisia ratkaisuja, mahdollisuutta kotitarveviljelyyn, paikallisuutta, juuria ja sukupolvien jatkumoa ym. sellaisia arvoja, joita on vaikea löytää nykypäivän rakentamisen valtakulttuurista. Perinteinen talo voi olla kaikki nykyajan mukavuusvaatimukset täyttävä, viihtyisä koti. Perinteisten ulkorakennusten käyttötarkoitus voi olla moderni.

Kitinojalla luodaan valtakunnan mittakaavassa ainutlaatuista vaihtoehtoisen asumisen mallialuetta. Tähän mennessä vain Mustasaaren Stundarsin asuntoalueella on noudatettu samoja periaatteita. Esteettis-ekologisen kulttuurirakentamisen malli on kuitenkin toteutettavissa paikallisesti eri puolilla maata. Paikallisuutta henkivät ympäristöt tukevat asukkaiden viihtymistä ja hyvinvointia, vahvistavat yhteishenkeä sekä antavat juuria ja aineksia henkiselle ja taloudelliselle luovuudelle.

PALKINTO ON TUNNUSTUS POHJALAISTALOLLE JA SEN UUDELLE TULEMISELLE
Pohjalaistalo sekä perinteinen pohjalaisen asumisen tapa kiehtoo ja houkuttaa paitsi edelläkäyviä uusia rakentajia ja asukkaita, myös suurta yleisöä. Kitinojan pohjalaistaloperintöön perustuva prosessi on tuonut paljon myönteistä huomiota pohjalaiselle talolle sekä synnyttänyt uusia toimenpiteitä, joiden kautta pohjalainen rakennusperintö on noussut juhlapuheiden aiheesta uusien konkreettisten toimenpiteiden kohteeksi. Vanhan Vaasan läänin alueella on perustettu kaksikielinen Pohjalainen Rakennusperintö ry, joka kokoaa yhteen rakennusperinteen toimijoita alueella. Seinäjoen asuntomessuilla vuonna 2016 yhtenä teemana tulee olemaan pohjalainen talo. Talonpoikaiskulttuurisäätiön ”Kylä 2020” –hanke tutkii mahdollisuuksia hyödyntää perinteiseen rakentamistapaan liittyviä ratkaisuja muualla Suomessa. Tutustumiskäynnistä Ruotsin Hälsinglandiin – jossa paikalliset talonpoikaistalot olivat juuri saaneet UNESCO:n maailmanperintöstatuksen - syntyi paitsi kontakteja Ruotsiin, myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ”Potra Pohjalaistaloverkosto” –hanke, joka tähtää sekä tutkimukseen että uusiin kehittämistoimenpiteisiin pohjalaistaloihin liittyen. Tässä verkostossa on mukana parikymmentä yritystä ja toistakymmentä yksityistä pohjalaistalon omistajaa. 

Keskipohjolan temaattinen kulttuuripalkinto on tunnustus paitsi Kitinojan kyläseuran ja ensimmäisten rakentajien tekemälle työlle perinnekylän luomisessa, myös mukana oleville arvokkaille yhteistyökumppaneille ja uusille verkostoille, jotka näkevät pohjalaistalon potentiaalin – vaikka maailmanperintökohteeksi saakka. Tunnustus on selvä osoitus siitä, että suunta on oikea. Kyse on pohjalaistaloihin liittyvän osaamisen uudesta kertymisestä, sen säilymisestä ja jakamisesta myös jatkossa. 

Lisätietoja:
Kitinojan kyläseura ry, Alpo Kitinoja, puh. 045 864 3933

Kitinojan perinnekyläprojekti, Taina Hautamäki, puh. 0400 317 138

torstai 3. lokakuuta 2013

49. Kuulumisia Kosken rannalta

Kosken rannalla opiskellaan

Ensimmäinen vuosi rakennuskonservoinnin opintoja työn ohessa on takana. Toinen vuosi on meneillään siten, että projektiorava livahti hetkeksi pois pyörästä ja keskittyy opintoihin nyt ihan päätoimisesti, kun siihen kerran on tilaisuus - mahtavat fiilikset! 

Mitä kaikkea sitten on tähän mennessä ehditty tehdä? No sitä on mm. keitetty punamultaa, puhdistettu ulkoseinistä levää ja likaa, laitettu pärekattoa venevajaan, kengitetty hirsirakennuksia, numeroitu ja purettu ja koottu uudelleen hirsisauna, kokeiltu tapetin valmistusta, korjattu alkuperäisiä pinkopahveja ja tapetteja, valmistettu erilaisia maaleja, kokeiltu erilaisia pintakäsittelytekniikoita, tehty dokumentointia ja kuntoarvioita, ja niin edelleen. Ja käytännön taitojen lisäksi on opiskeltu alan sanastoa ruotsiksi ja englanniksi, tentitty puurakenteita, kirjoitettu essee kulttuurihistoriasta, yritetty pysyä kärryillä kemia-nimisessä sanskriitissa ja vältetty räjähdyksiä labrassa - jotain mainitakseni. 


Likaisen ja puhtaan välinen ero on kuin yöllä ja päivällä, vai mitä!

Alkuperäinen tapetti 1870-luvulta - repeytymät korjataan ja
tässä tapauksessa myös kuluneita kohtia entisöidään liimamaalilla varovasti maalaten.

Kesäpäivä Ähtärissä päreitä naulaten. Viisi espanjalaista nuorta miestä - ja minä ; )

Vanhojen tapettikerrosten irrotuksessa löytyi mm. hienoa iiristapettia 1800-luvun alusta.

Mätänee se 1970-luvullakin rakennetun saunan nurkka, jos on alttiina kosteudelle. Nyt kestää taas.

Schablonimaalauskurssilla opettajana oli Anna-Carin Åsbrink Hälsinglandista!


Pohjalaistaloverkostohanke lähti käyntiin

Helsingin yliopiston Ruralia-insitituutin ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Potra-esiselvitys etenee nyt Matti Mäkelän johdolla, ja valokeila pohjalaistalojen yllä sen kuin kirkastuu. Tässä linkki lisätietoihin. 

Näillä näkymin olen mukana Potrassa tekemällä opinnäytetyön perinnerakentamisen yritysverkostoinnista. Samalla on tarkoitus syntyä siihen liittyvä hankesuunnitelma - joten: otan mm. edelleen vastaan Etelä-Pohjanmaan rakennusperinteen / perinnerakentamisen osaajaverkoston ilmoittautumisia lomakkeella, joka löytyy tästä.

Kriteerinä on aito perinnerakentamisen erityispiirteiden tuntemus siinä työssä, mitä yrittäjä tarjoaa - referenssit ovat suositeltavat. Osaajaluettelo julkaistaan vasta, kun olen tyytyväinen ilmoittautuneiden määrään ja katson, että tarjonta on saatu riittävän kattavaksi. Alueella on paljon enemmän toimijoita, kuin luetteloon on toistaiseksi ilmoittautuneita. Luettelossa ei voida julkaista yrityksiä, jotka eivät ole palauttaneet ilmoittautumislomaketta. 

Jatkossa luetteloa laajennetaan enemmän myös Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan puolella toimiviin yrityksiin. Ylläpitäjänä on Kitinojan kyläseura. Kaikista muutoksista ja päivityksistä ilmoitetaan kaikille mukana oleville etukäteen.   

maanantai 17. kesäkuuta 2013

48. Miksi rakentaa perinnetontille Kitinojan kylässä?

Knuuttilan kylänraittia Härmässä juhannusyönä 2012

Paikallisuuden, estetiikan ja ekologisuuden vuoksi



Pohjanmaalla asutettiin ensiksi jokivarret ja ne rakennettiin tiiviiksi nauhakyliksi. Joet toimivat kulkuväylinä ja rakennukset olivat rykelminä vierekkäin kulkuväylän varrella. Kun asutus levisi edemmäksi, taloja rakennettiin tien varteen samalla tavalla. Sitten isojako hajotti vanhat pohjalaiset ryhmäkylät 1800-luvun alkupuolella. Syynä oli pyrkimys tehostaa maataloutta mm. lohkomalla tiloja sekä kokoamalla tilojen maita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Sen myötä taloja siirrettiin lähemmäksi kunkin tilan saamia tiluksia ja alkoi syntyä haja-asutusta. Nykyisin Pohjanmaalla on vain harvoja paikkoja, joissa voi vielä nähdä tyypillistä pohjalaista nauha-asutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi Knuuttilanraitti Alahärmän Voltin kylässä. Myös esimerkiksi Ylihärmän Kankaankylässä on säilynyt pätkä nauha-asutusta, jossa vanhimmat talot ovat 1800-luvun alusta. Kokonainen ryhmä pohjalaistaloja on siis harvinainen, mutta sitäkin vaikuttavampi näky. Tarvitseeko tällaisten näkymien olla harvinaisia ja sitten lopulta kadota kokonaan?

Nykyään ympäristöministeriö sekä kuntien kaavoittajat ja rakennusviranomaiset suosivat tiivistä, pienimittakaavaista  puurakentamista osana ekologisen rakentamisen toimenpideohjelmaa.  Kaikkien suomalaisten pakettitalolähiöiden rinnalle Kitinojan perinnetonttialue tuo ajatuksen siitä, että pienimittakaavainen, tiivis puurakentaminen tarjoaa modernin mahdollisuuden panostaa paikallisuuteen ja tuoda perinteinen raittikylä takaisin maisemaan. Koska Kitinoja on keskellä eteläpohjalaista kulttuurimaisemaa, siellä kyseinen tonttialue on luonnollisesti varattu perinteisiä pohjalaistaloja ja niihin kuuluvia pihapiirejä varten. 

Perhe, joka haluaa perinteisen pohjalaistalon, arvostaa varmasti myös sitä että talo sijaitsee perinteisessä ympäristössä. Kitinojan perinnetonttien etu moneen muuhun ympäristöön nähden on siinä, että niiden näkymät avautuvat vastedeskin eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan - metsänreunaan, viljeltyihin peltoihin, toisiin perinteisiin taloihin ja kylätielle. Sitä riskiä ei ole, että naapuriin voisi tulla teollisuushalli, rivitalo tai totaalisesti toista arkkitehtuuria edustava moderni asumus. Se summa joka rakentamiseen investoidaan maiseman ja ympäristön vuoksi, säilyttää arvonsa jatkossakin.   

Perinteistä ryhmäkylää Teerijärvellä toukokuussa 2013

Aitouden, luonnonmukaisuuden ja kestävyyden vuoksi



Kitinojan perinnetonteilla rakennetaan perinteistä paikallista rakentamistapaa jatkaen, tuomalla takaisin sellaista joka on jo maisemasta hävinnyt. Koska perinteinen paikallinen rakentamistapa poikkeaa merkittävästi nykyrakentamisesta, sille on oltava määritelmä. Kitinojan perinnetonttien rakentamistapaohjeessa esikuvaksi on otettu 1800-luvun loppuun mennessä huippunsa saavuttanut eteläpohjalainen rakentamisen tapa, ja määritelty ne seikat joilla uudisrakennuksesta on mahdollista tehdä eteläpohjalaisten esikuviensa kaltainen. 

Perinnerakentamisessa kaikki rakennusmateriaali on luonnonmukaista. Rakennusosia voidaan kierrättää aina kokonaisesta hirsirungosta lähtien, mikä on ekologisinta mahdollista rakentamista. Perinnerakentaminen on hyviksi miellettyjä arvoja sisältävän hyvän asuinympäristön rakentamista, ja ympäristön sekä sille annettujen merkitysten arvostaminen ovat kestävän elämäntavan omaksumista. 

Rakennustapaohje voi vaikuttaa alkuun ankaralta - mutta viimeistään rakennusten valmistuessa käy kaikille muillekin selväksi, miksi tietyissä asioissa ei kannata tinkiä. Jos tavoitteena on hakea aitoutta, yksityiskohtiin kannattaa kiinnittää huomiota. Perehtymiseen käytetty aika ja aitouteen panostaminen maksavat itsensä takaisin monin tavoin. Rakennustapaohjeen noudattaminen sisältyy kauppaehtoihin, mikä takaa samat säännöt kaikille rakentajille. Sisätiloihin niissä ei puututa. 

Ennen Kitinojan ensimmäisten talojen valmistumista voi olla vaikea kuvitella, miltä kylä tulee näyttämään tulevaisuudessa. Käykääpä siis katsomassa TÄMÄ LINKKI, jossa kuvat Mustasaaren Sulvan vastaavasta asuinalueesta antavat kelpo viitteen!  Kylä näyttää siltä kuin olisi ollut siinä aina, vaikka alue onkin vasta kolmikymmenvuotias. Tonttimaaksi otettu pelto on jo pitkään ollut  kukkivina puutarhoina. Kitinojalla tontit ovat hieman suurempia ja niillä mahtuu hyvin pitämään perunamaata, hyötypuutarhaa ja vaikka hevosia. Lisää laidunmaata löytyy tarvittaessa. 


Pohjalaistalot näyttävästi rinnakkain Ilmajoella 2012

Sijainnin sekä perinnerakentamisen osaajaverkoston vuoksi


Kitinojan perinnetontit ovat tarkoituksenmukaisia - riittävän suuria ja edullisia sekä sijainniltaan erinomaisella etäisyydellä maakunnan kasvupisteistä ja työpaikoista. 

Kitinojan kylän väki tukee vahvasti perinnetonttien rakentajia. Kyläseura on valmistanut tontteja rakentamiskuntoon pitkin kevättä, ja kökkäpäivä tarjotaan rakentajan haluamaan työvaiheeseen tarvittaessa koneineen päivineen. 

Siirrettävää vanhaa pohjalaistaloa etsiviä autetaan löytämään sopiva kohde, uudisrakennuksen suunnitteluun saa ohjeita, ja piirustuksiin saa arviointeja.  Yhteistyökumppaneina on alan vahvoja asiantuntijoita, joilta löytyy tarkempaa tietoa ja neuvoja rakennustapaohjeesta herääviin kysymyksiin sekä suunnittelussa ja käytännön rakentamisessa eteen tuleviin ongelmiin. Kyläseuralla on luettelo maakunnan ja lähiympäristön perinnerakentamisen osaajista, joilta on saatavissa kaikki tarvittava apu käytännön rakentamiseen (julkaistaan liitteenä lähiaikoina). Rakentajien omien kokemusten kautta ratkaisumallit lisääntyvät ja naapurille karttunut tietotaito auttaa myös uusia rakentajia.

       

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

47. Projekti päättyi, mutta itse prosessi on nyt alkamassa!


Kitinojan Koto-projektia oli hieno tehdä! Määräaika tuli täyteen huhtikuussa, joten taustarahoitus on nyt käytetty, loppuraportit laadittu ja byrokratiat pyöritelty. Nyt onkin sitten alkamassa varsinainen prosessi!

Kitinojalla tapahtuu


Ensimmäisellä tontilla on tehty perustuksia, ja ensimmäisen pohjalaistalon hirsiä veistetään parhaillaan. Tontille ne tuodaan juhannuksen jälkeen, ja sitten alkaa pystytys. Tätä prosessia pääsette seuraamaan "Vaniljan valkoista" -blogista, johon löytyy linkki tästä Koskenrannalta-blogin sivureunasta. Toiselle tontille on mahdollisesti tulossa siirrettävä vanha pohjalaistalo, mutta aikataulusta ei vielä ole tarkempaa tietoa. 

Kitinojan ensimmäisen uudis-pohjalaistalon veistäjä on alajärveläinen Rakennus Luoma Oy, joka on perehtynyt Koto-projektilla tuotettuihin pohjalaistalon rakennustapaohjeisiin ja ilmoitti pari vuotta sitten, että aikoo ottaa haasteen vastaan. Totisesti minä sanon teille - hyvin tuntuu olevan homma hanskassa. Käykääpä katsomassa toinenkin linkkinä löytyvä blogi "Pohjalaista unelmaa", jossa näette saman firman tekemän toisen pohjalaistalon pystytettynä. Kolmannenkin tiedän jo nousseen samoin periaattein, ja tarjouspyyntöjä kuuluu tulevan : )

Pohjalaistalon rakentamisesta


Pohjalaistalon voi tehdä monella tapaa. Sen voi tehdä myös modernina tyylitelmänä jossa on vain vaikutteita pohjalaisuudesta - mutta silloin en enää puhuisi pohjalaistalosta vaan modernista talosta, jossa on pohjalaisia vaikutteita. Hyvä niinkin, koska vaikutelmat ovat tärkeitä. Sitten pohjalaistalon voi tehdä miksaamalla esimerkiksi siten, että sen ulkoasu selkeästi viestii pohjalaisuudesta ja määrittää talon luonnetta, mutta siihen on lisätty epätyypillisiä piirteitä kuten vaikka erkkereitä, parvekkeita, terasseja tai muita nykyajan asumisessa suosittuja ulokkeita ja lisäkkeitä. Kivasti voi onnistua näinkin, mutta en minä ihan vieläkään puhuisi silloin pohjalaistalosta, vaan modernisoidusta pohjalaistalosta. Hyvä esimerkki voisi löytyä jonkin talopakettifirman kuvastosta, joissa kaupataan pohjalaistalomallia mahdollisesti ihan perinnetalo-nimikkeellä - on siinä sitä jotain, mutta perinnettä siinä on vain markkinointijipon verran. Sitten tietysti on se kolmas rakentamisen tapa, jolla päästään aitouteen asti: perinnerakentaminen ja tiettyjen sääntöjen noudattaminen. Eron edellisiin huomaa.  Valinnanvaraa siis riittää erilaisten rakentajien erilaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin, ja positiivista on kaikki missä paikallisuus pääsee esiin tavalla tai toisella pitäen yllä ympäröivän maiseman omaleimaisuutta ja kulttuurista jatkumoa.  

Paikallisuudesta puheen ollen: pohjalaistalon voi rakentaa moneen paikkaan. Sen voi tehdä vaikkapa Ruotsiin tai sen voi pykätä vaikka Iisalmeen. Onhan Pohjanmaallakin sveitsiläismallisia alppitaloja ja espanjalaistyyppisiä valkeita tiilitaloja. Makuja on monia, ja niin pitää ollakin. Minä maistan alppitalon lakian reunalla aika mauttomana, eikä espanjalaistalokaan Kyrönjokivarressa ihan vastaa kokemuksia hyvästä mausta. Saan olla tätä mieltä henkilökohtaisesti - eihän pohjalaistalokaan ole kaikkien mieleen! Mutta jos pohjalaistalo miellyttää, pitää nähdä se omassa kulttuurisessa yhteydessään, vähän laajemmin kuin vain pelkkänä rakennuksena. Pohjalaistalo ja pohjalaismaisema ovat parivaljakko, joka on kasvanut kiinni toisiinsa historian aikana. Samoin esimerkiksi hämäläistalo ja hämäläinen kulttuurimaisema. Ja näitä parivaljakkoja löytyy Suomen jokaisesta maakunnasta niin, että jos perinnetalon rakentaminen houkuttaa, on mahdollista rakentaa kauniisti omaan ympäristöön sopivalla tavalla, joka kunnioittaa paikallisuutta ja oman asuinympäristön kulttuuria. 

Lisää pohjalaistaloja!


On hieno ilmiö, että Pohjanmaalla kunnostetaan tai siirretään pohjalaistaloja oman kulttuurialueen sisällä ja rakennetaan perinteistä paikallista rakentamistapaa jatkaen myös uusia. Kunnostajat, siirtäjät ja rakentajat perustelevat valintaansa monin tavoin - käyttökelpoista kannattaa kunnostaa, perinnerakentaminen on luonnonmukaista ja kestävää rakentamista, valinnassa vaikuttaa halu asua terveellisesti, ja pohjalaistalo miellyttää sekä silmää että sielua. Vanhan siirtämisessä ja kunnostamisessa vaikuttaa muun muassa mieltymys vanhan talon tuntuun, pintoihin ja rakennustapaan - hyviksi havaittuja ja arvostettuja ominaisuuksia kaiken kaikkiaan. Rakennuksen historia antaa oman kiinnostavan lisänsä kokonaisuudelle. Toisilla on kyse sukutalosta, toisille yleensä perinteen jatkamisesta ja omien sivujen lisäämisestä jatkoksi talon historiankirjoihin. Uudisrakentajat ovat tärkeä lisä perinnerakentajien joukossa - he osoittavat muille, ettei mikään estä jatkamasta vanhaa rakentamistapaa, jos sellainen kiinnostaa!  Se on täysin mahdollista, vaikka rautakaupassa tai paikallisessa rakennusvalvonnassa taivuteltaisiinkin tekemään tavanomaiset ratkaisut, että rakentaminen olisi "helpompaa ja nopeampaa". Helposti ja nopeasti on tehty moni moderni talo, jossa on tarvittu remonttia jo viiden vuoden sisällä valmistumisesta ; ) 

Kitinojan perinnekylän rakennustapaohje on vapaasti käytettävissä. Se on tarkoitettu erityisesti uudisrakentajille, mutta siitä löytyy myös yleistä tietoa ratkaisuista, joilla pääsee hyvään lopputulokseen. Vanhan talon siirtäjä siirtää talon sellaisena kuin se on. Huom: ohjeistuksen mallit ovat esimerkkejä pohjalaistalosta. Toisin sanoen Kitinojan rakennustapaohje ei suinkaan määritä versiota ainoasta oikeasta pohjalaistalon mallista, vaan esikuvan voi löytää esimerkiksi oman asuinpaikkansa ympäristössä olevista vanhoista, alkuperäisistä pohjalaistaloista. Niitä on kovin monenlaisia, persoonallisia, kauniita, toisistaan paljonkin poikkeavia - suorakaiteen muotoisia, ällänmallisia, isoja, pieniä, vaatimattomia, prameita, kuistillisia, kuistittomia, vaikka mitä. Yhteistä niille on esimerkiksi hirsirakentamisessa ominainen muoto, mittasuhteiden ja aukotusten säännöllisyys, rakentamisen tapa ja esimerkiksi perinteiset pintakäsittelyt, joilla estetään monia nykyrakentamiseen liittyviä ongelmia.    

Minulta saa edelleen hankkeen päättymisestä riippumatta apua yksityiskohtaisiin kysymyksiin - olen päivittänyt yhteystietoni blogin reunapalkkiin!  



              


  

torstai 25. huhtikuuta 2013

46. Pohjalainen Rakennusperintöyhdistys aloittelee toimintaansa!

Kuva: Ronja Hautamäki

Voimavarat yhteen omaleimaisen rakennetun ympäristön puolesta


Omaleimainen rakennettu kulttuuriymäristö luo Pohjanmaalle tunnistettavan identiteetin, jolla on paitsi kulttuuri- ja ympäristövaikutuksia, myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia ei tiedosteta riittävästi. 

Energiamääräykset kiristyvät ja riski vanhojen talojen väärään korjaamiseen on kasvanut. Keskittävä politiikka siirtää palveluita ja asumista keskuksiin, mikä heikentää maaseudun vetovoimaa ja uhkaa sen rakennetun ympäristön säilymistä ja käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Vaikka home- ja sisäilmaongelmat ovat nousseet suureksi ongelmaksi ja korjausrakentamisen osaajia tarvitaan enemmän kuin koskaan, maan ainoa amk-tasoinen konservoinnin koulutusohjelma lopetetaan Seinäjoelta. Säästöt uhkaavat myös museoita, joihin on keskittynyt säilyttävää korjausrakentamista koskevaa tietoa. Tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, yhteistyötä ja yhdessä vaikuttamista. 

Pohjalainen Rakennusperintöyhdistys / Österbottens Byggnadsarvförening perustettiin 24.3. Ilmajoella. Nyt käynnistetään toiminta: 

Pohjalainen talo ei tunne kieli- eikä maakuntarajoja. Miksi meidän pitäisi?


Yhdistyksellä on rajojen ylittämiselle historialliset ja kulttuuriset syyt - yhdistävänä tekijänä on talonpoikainen rakennus- ja esinekulttuuri sekä pohjalainen identiteetti. Kyse on perinnöstä, joka kuuluu kaikille - meidän tehtävämme on pyrkiä jättämään se mahdollisimman hyvin säilyneenä myös seuraaville sukupolville. Perintöön sisältyvät myös muut kulttuurihistoriallisia arvoja omaavat rakennukset pohjalaisessa maisemassa. 

Tiedon vaihto, tiedon kulku ja tiedon jakaminen on yhteistyön ja kehittämisen ydin. Mukaan halutaan nyt paljon rakennusperinnöstä kiinnostuneita - alan ammattilaisia eri organisaatioista, vanhojen rakennusten omistajia ja kunnostajia, perinnerakentajia, suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä rakennusperinnön ystäviä Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta - ja miksipä ei myös alueen ulkopuolelta!


Pallo on heitetty - ota koppi!


Koska alue on laaja, kattavan tiedotuksen organisoimiseksi tarvitaan paikallisia yhteyshenkilöitä, jotka ovat tärkeässä roolissa välittäen tietoja oman seutunsa ajankohtaisista tapahtumista ja kiinnostavista asioista yhdistyksen tiedottajalle, joka kokoaa informaation, liittää sen yhteen ja jakaa entistä laajemmalle alueelle. Informaatio saa tulla suomeksi tai ruotsiksi - ja se lähtee eteenpäin jäsenille kaksikielisenä. Tavoitteena on, että alueen eri osat tulevat jäsenille tutummiksi, keskustelu lisääntyy, osallistumisen mahdollisuudet kasvavat, syntyy verkostoja, rakentuu siltoja ja havaitaan uusia yhteistyötilaisuuksia. Esim. alueen museot ja kotiseutuyhdistykset voivat laajentaa tiedotustaan yhdistyksen kautta, kun aiheena on rakennusperintö. 

Yhdistyksen timinta perustuu jäsenistön aloitteisiin. Odotamme ehdotuksia toimintamuodoiksi - ideoita esim. tutustumisretkiin, teemapäiviin ja jäsentilaisuuksiin eri puolilla aluetta. Jos jokin aihepiiri aktivoi jäseniä enemmän, voidaan muodostaa määräaikaisia tai pysyviä, paikallisesti tai aiheen mukaan orientoituneita toimikuntia yhdistyksen sisälle. Toimikuntien tulee mm. osallistua tiedotukseen omalta osaltaan ja raportoida toiminnastaan osana toiminnan kokonaisuutta. 

Kun yhdistykseen lähtee mukaan monipuolinen joukko pohjalaisesta rakennusperinnöstä kiinnostuneita ihmisiä ja kun yhdessä onnistumme organisoimaan koko alueen kattavan toiminnan tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, pystymme kehittämään uusia toimintamuotoja ja saavutamme joukkovoimaa ja äänenpainoa. Sillä tulee olemaan tarvetta ja merkitystä tulevina vuosina. 


Mistä lähdetään liikkeelle? 


1. Jäsenhankinta käynnistyy NYT

- yhdistykselle on avattu oma pankkitili tänään ja liittymisohjeet löytyvät alta

2. Paikallisten yhteyshenkilöiden etsiminen käynnistyy NYT

paikalliset yhteyshenkilöt tuntevat oman ympäristönsä ja tietävät, mitä mielenkiintoista tapahtuu juuri heidän lähialueellaan 
- kun paikalliset yhteyshenkilöt toimittavat tiedon yhdistyksen tiedottajalle, tämä voi koota jäsentiedotteisiin koko alueen kattavia uutisia ja vinkkejä
- tällä tavoin jäsenistö saa paremman kokonaiskuvan alueen rakennusperinnöstä ja siihen liittyvistä seminaareista, hankkeista, suunnitelmista, tapahtumista ja monista muista asioista
- kokonaiskuvan muotoutuminen lisää osallistumista ja idättää ajatuksia, jotka voivat johtaa aivan uudenlaisiin ja yllättäviinkin yhteistyöideoihin
- voisitko SINÄ olla paikallinen yhteyshenkilö jossain osassa aluetta? Siinä tapauksessa ilmoittaudu minulle - ohjeet alla! Tietoja ajankohtaisista paikallisista vinkeistä saa alkaa lähettää vaikka heti!
- kun paikallisia yhteyshenkilöitä alkaa löytyä, heistä muodostuu yhdistyksen tiedotustoimikunta      

3. Ehdotuksia yhdistyksen toiminnalle saa alkaa ideoida NYT

- ehdotuksia voi lähettää yhdistyksen puheenjohtajalle, yhteystiedot alla



Lisätietoja hallituksen ensimmäiseltä kokoonpanolta: 


Anette Norrgrann, Närpiö /puheenjohtaja      anette.norrgrann(at)gmail.com
                                                           puh.     050 53 54 617
Christer Store, Kokkola                                  christer.store(at)gmail.com
Elof Granholm, Mustasaari                             elof.granholm(at)netikka.fi
Erkki Hiipakka, Ilmajoki                                   erkki.hiipakka(at)gmail.com
Esa Polso, Veteli                                            kunnostus(at)polso.fi
Matti Mäkelä, Lapua (Kaustinen) /varapuheenjohtaja  matti.tradmakela(at)netti.fi
                                                           puh.     050 40 73 536
Peter Båsk, Mustasaari                                  peter.bask(at)stundars.fi
Riitta Jaakkola, Seinäjoki                                riitta.jaakkola(at)netikka.fi
Taina Hautamäki, Seinäjoki /tiedottaja           taina.hautamaki(at)hotmail.com
                                                           puh.     0400 317 138

Varajäsenet: 
Liisukka Oksa, Kristiinankaupunki
Terhi Pirilä-Porvali, Ilmajoki
Ulla Store, Kokkola

JÄSENEKSI LIITTYMINEN


Yksityisjäsenet                                                           20 €
Perhejäsenyys (kaikki samasta osoitteesta liittyvät) 30 €
Yhdistysjäsenet                                                          50 €
Kannatusjäsenet                                                      200 €
Opiskelijajäsenet                                                        10 €
Ulkomaalaiset jäsenet                                                10 €

Tili:  Pohjalainen Rakennusperintö ry 
       Ylihärmän säästöpankki 
       FI91 4928 0010 0428 78

Viitteeksi tekstikenttään: jäsenen/jäsenten nimi ja osoite

Tärkeää:  jäsenmaksun maksamisen jälkeen toimita vielä yhteystietosi puheenjohtajalle: 
                nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero! 
                Tällä varmistetaan, että jäsenposti löytää varmasti perille!

HUOM:    Jäsenposti pyritään toimittamaan mahdollisimman monelle sähköpostitse etenkin       
                alkuvaiheessa, kustannusten säästämiseksi!


tiistai 19. maaliskuuta 2013

Vanhojen ikkunoiden ja ovien kunnostuskurssi


Pikainen ilmoittautuminen tarpeen


Ylistaron Kainaston Nuorisoseura järjestää yhdessä Seinäjoen kansalaisopiston kanssa vanhojen ikkunoiden ja ovien kunnostuskurssin, jos saadaan vähintään 10 osallistujaa. Ilmoittautumisia pitäisi saada mitä pikimmin, että kurssi toteutuu. Ajankohta tulisi tod.näk. kesäikuulle, mutta tarkempi aika ilmoitetaan vasta sitten kun ilmoittautumisia on riittävästi. 

Opettajana restaurointimestari Erkki Hiipakka. 20 tuntia, hinta 25 €, omat puusepän käsityökalut mukaan, materiaalit nuorisoseuralta. Oppikirja n. 10 €. 

Kansalaisopiston kursseille on sähköinen ilmoittautuminen tästä linkistä: 

http://www.seinajoki.fi/kansalaisopisto/ilmoittautuminen.html

Kurssinumero: 26424


perjantai 1. maaliskuuta 2013

Restaurointimestari Erkki Hiipakka Kitinojalla lauantaina 6.4.

Aiheena vanhan rakennuksen siirtäminen


Mitä pitää osata katsoa kuntoa tarkastaessa, miten valmistellaan siirto, mitä sitten tapahtuu? 

Restaurointimestari Erkki Hiipakka on laajalti tunnettu, alan vahva asiantuntija, joka on palkittu näkyvästi mm. Europa Nostran ensimmäisellä Suomeen myönnetyllä restaurointialan ykköspalkinnolla asiantuntijapanoksestaan Kesälahden kirkon kellotapulin restauroimisessa.

Lauantaina 6. huhtikuuta saamme Erkki Hiipakan Kitinojalle kertomaan vanhoista rakennuksista ja niistä menetelmistä, joilla vanhoja rakennuksia tulee hoitaa. Erityisesti keskustellaan vanhojen rakennusten siirtämisestä - milloin siirto tulee kyseeseen, mihin pitää osata kiinnittää huomiota rakennuksen kunnon tarkistamisessa, miten dokumentoidaan rakennus ennen sen purkamista, millainen on purkusuunnitelma, miten talo siirretään jne.  Myös kustannuspuolen arviointi liittyy aiheeseen. 

Tilaisuus pidetään Kitinojan kirkon alasalissa (Kitinojantie 691, Kitinoja) alkaen klo 13.00 ja se toteutetaan vuorovaikutteisesti keskustellen, eli kannattaa miettiä ennakkoon mm. kysymyksiä joihin haluaa saada asiantuntevia ohjeita ja neuvoja.   

Osallistumismaksu on 10 €/hlö sisältäen kahvit ja voileivän! Hinnan voi maksaa ennakkoon tilille (annan maksuohjeet ilmoittautumisen yhteydessä) tai suorittaa paikan päällä käteisellä, jolloin maksu merkitään suoritetuksi kuittauksella osallistujalistalle. 

Käytännön järjestelyiden hoitamiseksi tarvitaan ennakkoilmoittautumiset mieluusti pääsiäisen jälkeiseen tiistaihin 2.4. mennessä - ilmoita nimesi ja osoitteesi sekä puhelinnumerosi siltä varalta, että ohjelmaan tulisi muutoksia, joista olisi tiedotettava ilmoittautuneille. Halutessasi voit toimittaa myös kysymyksiä ennakkoon!   

Ilmoittautumiset: 
Taina Hautamäki, puh. 0440 558 519 tai e-mail: taina.hautamaki(at)hotmail.com 

TERVETULOA KAIKKI, JOITA PÄIVÄN AIHE KIINNOSTAA!