torstai 4. helmikuuta 2016

51. Ministereiden kirje Suomen kuntiin lainsäädännön tarjoamista joustomahdollisuuksista ja tapauskohtaisesta harkinnasta / asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä sekä laki rakennuksen energiatodistuksesta

Kitinojan KOTO-projektin päättymisen jälkeen Koskenrannalta-blogi on elänyt hiljaiseloa. Asiat ovat kuitenkin menneet eteenpäin monella tasolla. 

Yhtenä asioiden edistäjänä on toiminut Pohjalainen Rakennusperintö ry / Österbottens Byggnadsvård rf, joka viime keväänä 2015 kävi neuvotteluja kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen sekä liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon kanssa. Mukana neuvotteluissa oli myös Ympäristöministeriön virkamies Tuija Mikkonen. Aiheena neuvotteluissa olivat mm. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä sekä laki rakennuksen energiatodistuksesta. Näiden tulkinnoissa on suurta vaihtelua Suomen kunnissa. Väärät tulkinnat uhkaavat rakennettua kulttuuriperintöä. 

Ympäristöministeriöstä lähti Suomen jokaiseen kuntaan seuraava kirje: 

Kunnanhallitukset
Kuntien tekninen toimi
Kuntien rakennusvalvontaviranomainen

Hyvä vastaanottaja!

Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2014 periaatepäätöksellään Suomen ensimmäisen, vuoteen 2020 tähtäävän valtakunnallisen ympäristöstrategian ja sitä konkretisoiva toimeenpanosuunnitelma valmistui tammikuussa 2015. Strategia kattaa kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön. 

Strategian mukaan kulttuuriympäristö on huomattava voimavara ja sillä on keskeinen merkitys hyvän elinympäristön luomisessa sekä paikkakuntien ja ihmisten identiteetin vahvistamisessa. Elinkeinoelämälle kulttuuriympäristön monimuotoisuus voi avata uusia menestymisen mahdollisuuksia. 

Kunnat ovat keskeisessä asemassa strategian tavoitteiden toteuttamisessa esimerkiksi maankäytön suunnittelun, rakentamisen ohjauksen, koulutuksen ja kulttuuripalvelujen kautta sekä matkailun ja elinkeinoelämän toiminnan mahdollistajina ja edistäjinä. 

Kunnat voivat kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen keinoin edistää kulttuuriympäristöjen säilymistä. Kuntien toiminnan suunnittelussa voidaan hyödyntää alueen ja paikkakunnan kulttuuriympäristön vahvuuksia hyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävinä tekijöinä. Paikkakuntien brändäämisessä voitaisiin kulttuuriympäristöä hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Kuntien merkitys kulttuuriympäristötietoisuuden vahvistamisessa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä sekä museoissa on keskeinen. Kunnat voivat toimillaan myös edistää julkisen hallinnon, kansalaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden välistä vuoropuhelua.

Otimme maaliskuussa vastaan Pohjalainen rakennusperintö ry:n edustajia, jotka esittivät huolestuneisuutensa rakennusperinnön säilymisestä. He kiinnittivät huomiota useisiin, eri puolilla Suomea esille tulleisiin keskeisiin kysymyksiin.

Rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisessa on ilmennyt mm. seuraavanlaisia ongelmia: kuntien käytännöt vaihtelevat maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa. Asemakaava-alueiden ulkopuolella rakennussuojelussa sovellettavan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain käyttö kulöttuurihistoriallisten arvojen turvaamiseksi on toistaiseksi suhteellisen vähäistä. Säädösten tulkinta ns. energiaremonteissa ja muussa korjausrakentamisessa saattaa johtaa rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen häviämiseen, jos lainsäädännön tarjoamia joustomahdollisuuksia ja tapauskohtaista harkintaa ei hyödynnetä. Varovaisella ja arkkitehtonisia arvoja kunnioittavalla korjaamisella ja kunnossapidolla voidaan säilyttää tuleville sukupolville kulttuurihistoriallisesti korvaamattomia rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä. 

Haluammekin tällä kirjeellä kiinnittää eri hallintokuntien huomiota kulttuuriympäristöstrategian tavoitteisiin ja kannustaa kuntia strategian toteuttamiseen yhteisen kulttuuriympäristömme hyväksi sekä huolehtimaan ympäristömme tasapainoisesta kehittämisestä. 

Ystävällisin terveisin

Pia Viitanen                                                Paula Risikko
Kulttuuri- ja asuntoministeri                        Liikenne- ja kuntaministeri

Lisätietoja kulttuuriympäristöstrategiasta ja sen toimeenpanosta on luettavissa verkkosivulta: www.ym.fi/kulttuuriymparistostrategia